Uneton48-festivaali on Suomessa uudenlainen tapahtuma, joka on vahvasti kansainvälinen ja ajankohtainen. Konseptin ymmärtäminen vaatiikin elokuva-alan jatkuvasti muuttuvien trendien tuntemusta. Apurahahakemuksia täytellessämme päädyimme kokoamaan yhteeen muutamia virheellisiä käsityksiä, joihin olemme tapahtumanjärjestäjinä törmänneet:
VÄITE 1: 48 tunnissa ei voi tehdä hyvää lyhytelokuvaa.
Tuomariston jäsen Aleksi Bardy kuvaili Uneton48-kilpailuelokuvien tasoa "huikean hyväksi". Suomen vuoden 2008 kilpailun voittajaelokuva pääsi USA:n 48 Hour Film Projectin loppukilpailun kautta Cannesin elokuvafestivaaleille. Kansainvälisesti vastaavat kilpailut ovat tuottaneet kulttielokuvia, jotka ovat päätyneet kansainvälisille festivaaleille ja saaneet internetissä satojatuhansia katsojia.
Käsityksen kilpailuelokuvien tasosta saa tutustumalla Uneton48 kokoelma-DVD:hen
VÄITE 2: Lyhytelokuvakilpailujen osallistujat ovat heikkotasoisia harrastelijoita.
Uneton48-kilpailuun osallistui alan opiskelijoiden ja harrastajien lisäksi monia sekä mainoselokuvan että taide-elokuvan ammattilaisten kokoamia tuotantoryhmiä. Tästä huolimatta monet opiskelija- ja harrastajajoukkueet menestyivät kilpailussa ammattilaisia paremmin.
VÄITE 3: 48 tunnin kilpailu ei opeta ammattitason elokuvatuotantoon.
48 tunnin elokuvakilpailu on kuin elokuvatuotanto pienoiskoossa. Osallistuminen antaa monelle nuorelle käsityksen elokuvatuotannon vaiheista ja rooleista. Tämän kokemuksen saaminen kouluympäristössä on todistetusti hankalaa. Esim. Yhdysvalloissa 48 tunnin elokuvakilpailua kutsutaan usein "maailman nopeimmaksi elokuvakouluksi" ja monet elokuva-alan korkeakoulut käyttävät kilpailua osana opetussuunnitelmaansa. Moni ammattilainen on osallistunut kilpailuun kokeillakseen uutta roolia alalla, ja moni harrastelija on kokemuksen myötä tehnyt päätöksen elokuva-alalle hakeutumisesta.
Myös elokuva-ala muuttuu. Sosiaaliset taidot, verkostoituminen sekä yrittäjyys luovan talouden ehdoilla ovat realismia tänä päivänä myös Hollywoodissa, New York Cityssä ja Lontoossa. Siihen Uneton48 kouluttaa huomisen ammattilaisiamme.
VÄITE 4: Lyhytelokuvalla on merkitystä lähinnä pitkän elokuvan harjoitusmuotona / aloittelevan ohjaajan "käyntikorttina".
Youtuben kaltaisten palvelujen myötä lyhytelokuvien merkitys on viime vuosina kasvanut valtavasti. Lyhytelokuva on oma ilmaisu- ja taidemuotonsa, joka eroaa kerronnaltaan ja konventioiltaan pitkistä elokuvista. Suurimmalla osalla maailman tärkeimmistä elokuvafestivaaleista on nykyään oma kategoriansa lyhytelokuvalle. Maissa, joissa 48 tunnin lyhytelokuvakilpailu on vakiinnuttanut paikkansa (Yhdysvallat, Kanada, Australia, Uusi-Seelanti...) järjestetään myös pelkästään lyhytelokuvaan keskittyneitä festivaaleja. Ranskassa pitkien elokuvien teatterinäytösten yhteydessä on kiintiö paikalliselle lyhytelokuvalle.
VÄITE 5: 48 tunnin elokuvat eivät saa kansainvälistä huomiota tai menestystä.
Yhdysvaltojen 48 Hour Film Project kokoaa yhteen lähes koko maailman yli 15 maassa ja 70 kaupungissa järjestettävät 48 tunnin lyhytelokuvakilpailut. Loppukilpailussa ovat menestyneet mm. Israel, Italia ja viime vuonna myös Suomi. 48 Hour Film Projectin vuosittaiset parhaat elokuvat näytetään Cannesin Short Film Cornerissa ja organisaation itse järjestämillä lyhytelokuvafestivaaleilla (2009 Miami, Florida). Uneton48-elokuvia pyritään levittämään myös muille festivaaleille. Vuoden 2008 finalistielokuvat saavat pian ensi-iltansa Aucklandissa, Uudessa-Seelannissa.