Tätä listaa päivitetään sitä mukaa, kun muistan / kuulen / löydän uusia tiedonjyväsiä:
1. Syöminen on kaiken a ja o. Tämän varmaan arvasittekin. 48 tuntia luistaa huomattavasti helpommin, kun tuottaja tuputtaa ohjaajalle tasaisin väliajoin vaikka vähän banaania, myslipatukkaa ja mehua. Yletön kahvinjuonti ei sovi kaikille, eikä muutenkaan kannata muuttaa ruokavaliotaan ratkaisevasti juuri tuon viikonlopun aikana tai ottaa muita erityisiä riskejä ruokavalintojen kohdalla. On myös hyvä, jos eväät eivät vaadi jääkaappisäilytystä, mikroa tai muita apuvälineitä valmistukseen, saati sitten nauttimiseen.
2. Kilpailijoille on hyvä olla ns. tukikohta, jossa tapahtuu ideointi / käsikirjoittaminen, tavaroiden säilytys, ruokailu, leikkaajien nysvääminen materiaalia odotellessa, nukkuminen, papereiden tulostus ja monet muut elintärkeät tukitoimet. Paikan valinnassa kannattaa ottaa huomioon sijainti, parkkipaikkojen määrä, ympäristön meluisuus (mahdollisten jälkiäänitysten varalta), tilan koko / nukkumapaikkojen määrä ja tietysti etäisyys editointiasemaan. Helpointa on tietenkin punkata kyseisen aseman yhteydessä, mikäli tämä on jotenkin mahdollista.
3. Kuvauspaikkoja voi ja kannattaa katsella etukäteen - mahdollisimman läheltä kilpailijoiden tukikohtaa. On paljon lokaatioita, jotka toimivat hyvin monenlaisen tarinan puitteina. Suurin osa 48 tunnista menee helposti liikkumiseen, joten kuvauspaikat kannattaa ottaa huomioon jo ideointivaiheessa. Muutama erityyppinen vaihtoehto sisä- ja ulkolokaatioista riittää hyvin, kunhan käsikirjoittaa tarinan sopimaan tarjolla olevaan ympäristöön. Studiot ovat hankalia, sillä ne vaativat niin paljon lavastustyötä - ellei kyseessä ole Dogville-tyyppinen taidepläjäys.
4. Ainakin päänäyttelijät kannattaa sitouttaa projektiin jo etukäteen. Näin roolit voidaan kirjoittaa esittäjilleen, eikä kykyjä tarvitse ryhtyä soittelemaan paikalle hirveässä kiireessä. Kaikille ei tietenkään aina roolia löydy, mutta such is life. Sivurooleissakin voi loistaa.
5. Kaikki lähtee ideasta... joka pitäisi sitten puristaa lyhyelokuvan muotoon. Jos elokuvakäsikirjoittaminen ei ole tuttua, kannattaa etukäteen tutustua aiheeseen:
Elokuvan taju -artikkeli
ja jos haluaa harjoitella kirjoittamisen muotoa - ladata touhuun soveltuva ilmaisohjelma (http://www.celtx.com). Elokuvakäsikirjoittaminen on vaativa laji, mutta Uneton48 -kisaa ei kannata ottaa tässä mielessä haudanvakavasti. Tärkeintä on löytää idea, josta joukkue innostuu ja lähteä rohkeasti kehittämään sitä eteenpäin. Idean ei tarvitse olla maailman omaperäisin ja ihmeellisin, pääasia että leffantekeminen on hauskaa. Ja tekemällä tietysti oppii...
6. Ajanottokellosta on paljon apua. 7 minuuttia tulee äkkiä täyteen, eikä kannata haaskata aikaa kuvaamalla materiaalia 15 minuutin lyhytelokuvaan, josta suurin osa jää leikkauspöydälle. Editointi on myös huomattavasti helpompaa, jos pitää tarinan tiukasti 7-minuuttisena. Kannattaa muistaa vanha sääntö - 1 käsikirjoituksen sivu on 1 minuutti elokuvaa.
7. Ohjaajan (joka suurella todennäköisyydellä valvoo ensimmäisen yön) kannattaa nukkua ainakin muutama tunti lauantain ja sunnuntai välisenä yönä. Näin editointi onnistuu huomattavasti kivuttomammin sunnuntaina ja koko hommaan saa vähän etäisyyttä. Nukkuminen lisää luovuutta :)
8. Kannattaa testata hyvissä ajoin, että materiaalin siirto kamerasta tietokoneelle ja tietokoneelta kameraan / dvd-levylle toimivat. Jostain syystä juuri nämä siirtymät tuntuvat aiheuttavan eniten ongelmia. Tietysti koko editointiaseman toiminta kannattaa testata etukäteen. Näin leikkaajallakin on jotain tekemistä materiaalia odotellessa.
9. Pidä mukana pieniä lahjoja, joilla voit voidella elokuvantekoanne avustavia henkilöitä matkan varrella. 48-tunnin elokuvantekoa ryydittää palvelusten pyytäminen - työkavereilta, koulukavereilta, vanhemmilta, lapsilta, naapureilta, perhetutuilta, kaverin kavereilta, seuroilta, järjestöiltä, yrityksiltä, julkkiksilta, vihamiehiltä... Muutama suklaalevy helpottaa kiitollisuudenvelkaasi, ja olo on iisimpi kun kohtaat näitä ihmisiä uudestaan viikonlopun jälkeen. Varsinkin, kun sinulta udellaan, näkyikö se äidin työkaverin kissa varmasti siinä elokuvassa ja milloin se tule telkkarista.
10. Edelliseen liittyen, verkoistoidu! Rupattele lähipiirille hankkeestanne ja kirjaa ylös kaikki yhteydet, joita voit mahdollisesti hyödyntää. Aina parempi, jos ihmiset tarjoutuvat jo etukäteen avuksi:
Köyhä elokuvantekijä: "Joo, kamera on mutta ettiskellään sellaista tyylikästä japanilaista puutarhaa kuvauspaikaksi."
Rikas sukulainen: "No mutta hei! Meillähän on japanilainen puutarha."
Köyhä elokuvantekijä: "Ihanko totta? En tiennykään..."
11. Varautukaa käsikirjoitusvaiheessa sään vaihteluihin. On huomattavasti helpompaa, jos tarina ei ehdottomasti vaadi kaunista auringonpaistetta tai ukkosmyrskyä. Yhden paikan ympärille keskittyvä stoori on yksinkertaisin ratkaisu.
12. Tästä on jo puhuttu vaikka missä, mutta vielä kerran (ja omasta kokemuksesta viisampana): Lyhytelokuvassa toimii parhaiten - lähes poikkeuksetta - yksi päähenkilö ja muutenkin pieni henkilögalleria.
13. Ennen ulkokuvauksiin lähtöä tarkista, että kameran vara-akku on mukana!
14. Jos oikein ärsyttää tai ajatukset ovat jumissa, käy vessassa. Pöntöllä ideat selkiytyvät - psykologien mukaanhan nämä ruumintoiminnot ja luovuus ovat jotenkin yhteydessä ihmisen pimeässä alitajunnassa. Samalla voi repiä vessapaperia ja huutaa pyyhkeeseen, niin ei tarvitse avautua turhan voimakkaasti joukkuekavereille joiden mielipiteet ovat tyhmiä :)